Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Moniääninen-lehden 2/2020 artikkeli: Taiteella eroon tabuista

Lisätty 17.08.2020


Sanna Pynnönen on suurperheellinen, ääniä kuuleva taiteilija, joka on päättänyt
tulla esiin mielenterveyskuntoutujana taiteen avulla. Hänen maalauksensa käsittelevät
mielenterveysongelmia ja kertovat henkilökohtaisia tarinoita taiteilijasta.



Mielenterveyden keskusliiton joka toinen vuosi järjestämän mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin kohdistuva negatiivinen leima on edelleen vahvasti näkyvissä.

“Väestöstä lähes viides pelkää mielenterveysongelmia kokeneita ihmisiä: 19% ei haluaisi heitä naapurikseen ja 18%:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata” Mtkl:n sivuilla sanotaan.

Tom of Finland, eli Touko Laaksonen rikkoi oman aikansa tabuja tuomalla homoerotiikan taiteeseen. Nyt taiteilija Sanna Pynnönen pyrkii tekemään samaa yhdelle oman aikansa tabuista.

Pynnönen kuului aikaisemmin RIKKI-ryhmään, eli suomalaiseen taideprojektiin, jonka tarkoitus on kertoa psyykkisistä sairauksista taiteen muodoin. Sen kautta hän on ollut mukana pitämässä taidenäyttelyä Berliinissä. Hän on ollut mukana myös muutamissa muissa taidenäyttelyissä, joista yksi oli Risteys -näyttely Finlandia-talolla.

Pynnösen perhe-elämä on eloisaa ja kiireistä, sillä perheeseen kuuluu kuusi lasta. Hän pyrkii tekemään taidetta mahdollisimman paljon, sillä se toimii hänelle terapiana.

Pynnönen itse on mielenterveyskuntoutuja, joka vielä muutama vuosi sitten koki häpeää mielenterveysongelmistaan. Taiteen avulla hän on päässyt eroon häpeäntunteesta.

“Aluksi ahdistuin ajatuksesta tulla julki näiden asioiden kanssa. Mutta jotenkin päätin, että minä en häpeä. Jos joku ei ymmärrä niin ihan sama minulle. Se on osa minua, siinä missä silmien tai hiusten väri tai jalan koko” Pynnönen kertoo. Uusimpana hän on saanut Adhd-diagnoosin. "Usein Adhd on minun ikäluokassani jäänyt tunnistamatta, minkä vuoksi uskon, että useiden masentuneiden ihmisten mielenterveysongelmien taustalla saattaa olla hoitamaton neuropsykiatrinen ongelma. Itse koen, että hoitamaton Adhd, elämän erilaiset pettymykset ja muut ikävät käänteet ovat kasanneet sen henkisen materian, josta muut mielenterveysongelmat sitten ovat alkaneet.” Hän jatkaa.

Finlandia-talon Risteys -näyttelyssä on ollut viime vuonna esillä neljä upeaa, tarinantäytteistä maalausta, jotka esitellään seuraavaksi.

 

”Depersonalisaatiolla tarkoitetaan kokemusta, jonka yhteydessä henkilö kokee personallisuutensa, identiteettinsä, ruumiinsa tai ympäristönsä muuttuneen niin, että ne eivät ole entisensä kaltaisia tai ovat jollakin tavoin epätodellisia.”   *

* (Lähde/
Terveyskirjasto-lainaus: Itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tunteminen (depersonalisaatio) 30.11.2018 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00359)






Depersonalisaatio



Tämä maalaus on Pynnösen tulkinta siitä, miltä depersonalisaatio tuntuu. Elät mutta et ole olemassa, tuntuu että elää ilman tunteita. Maalauksessa esiintyy riutunut nainen taustallaan laitosmainen käytävä. Nainen on harmaa, koska kaikki hänen tunteensa ovat kadonneet, ympärillä lentävät perhoset menettävät värinsä sitä mukaa, mitä lähemmäs naista lentävät. Nainen huutaa, mutta mitään ei kuulu. Taustalla näkyy mystistä tekstiä. Teksti on Pynnösen omaa salakieleltä, jolla hän lapsena kirjoitti päiväkirjaansa.

 

 

Dissosiatiivinen omakuva 



Perinteisen omakuvan sijaan Pynnönen päätti kuvata omia dissosiatiivisia puoliaan. Näitä Pynnönen kuvaa viidellä osalla:

 

1. Haavoittunut lapsi: Oikeassa reunassa taustalla näkyvä nallepukuinen lapsi kuvastaa dissosiaatiohäiriöön usein liittyvää traumataustaa.

2.  Dissosiatiivinen minuus: Maalauksen oikeanpuolisen naishahmon ulkomuoto tuo esiin dissosiaation oireita, kuten kuulo- ja näköharhoja.

3. Reaalimaailman minuus: Vasemmalla puolella oleva hahmo kuvaa realistisessa maailmassa olevaa tavallista henkilöä, joka ei koe dissosiaatiomaailman derealisaatiota, eli tuntemusta ympäristön epätodellisuudesta.

4. Terve minuus: Alhaalla keskellä uinuva hahmo, joka aikanaan noustessaan tulee tasapainottamaan kokonaisuutta.

5. Nyytti: Oikeanpuolisen naisen vatsassa pilkottava pieni nyytti kuvaa sinnittelevää, tulevaa kuvausta minuudesta. Se on ikään kuin pieni, sinnittelevä kipinä, jonka persoonallisuudesta ei vielä osaa sanoa mitään.

 

Kun en ole enää paikalla 


Maalaus, jonka Pynnönen on maalannut aviomiehelleen. Pynnönen on heijastanut kuvan naiseen itseään ja tilannetta, jolloin hän ei ole paikalla tässä maailmassa. Etäisyys ja irrallisuus ympärillä olevasta maailmasta on saanut toisen kuvassa olevan henkilön luovuttamaan ja lähtemään.

 

Taakka


Tämä silmiin upeilla väreillään pistävä maalaus kuvastaa lähes jokaisella ihmisellä olevaa tunnetaakkaa ja yksinäisyyttä. Mieleltään terve tai ei, Pynnösen mukaan jokaisella meistä on henkistä jätettä, jota joskus joutuu kantamaan yksin. Taustalla näkyvä kaupunki korostaa ulkopuolisuuden tunnetta ja muiden ihmisten kaukaisuutta.







Artikkeli on julkaistu Moniääninen-lehdessä 2/2020.


Teksti: Pinja Teponoja

Kuvat: Sanna Pynnönen


Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?