Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Johdanto henkinen väkivalta -teemaan

Lisätty 10.02.2020


Väkivaltakokemuksia löytyy usein mielenterveysongelmien taustoista.  
Tämä on noussut vahvasti esille myös Rakentava vuorovaikutus mielen-terveyden tukena -hankkeen piiristä. Koettu väkivalta vahingoittaa ja altistaa monille mielenterveyden häiriöille.


Fyysinen väkivalta jättää konkreettisia jälkiä, ja se on tämän takia helpommin tunnistettavissa ja todennettavissa. Henkinen väkivalta sen sijaan ilmenee ensisijaisesti sisäisinä kokemuksina. Tietämys henkisen väkivallan luonteesta ja vaikutuksista on yleisesti ottaen huomattavan vähäistä. Kun tietoisuus ja ymmärrys henkisestä väkivallasta lisääntyvät, myös toimivien rajojen asettaminen ja ylläpitäminen sekä henkiseen väkivaltaan puuttuminen helpottuvat.

Suomi on kansainvälisten onnellisuustilastojen kärjessä. Silti Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Meillä lähes puolet naisista kokee elämänsä aikana väkivaltaa, ja joka kolmas nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Vaikka Suomi tekee huomattavan paljon naisiin ja lapsiin kohdistuvaa humanitaarista työtä muualla maailmassa, Suomi saa jatkuvasti huomautuksia oman maamme hälyttävästä lähisuhdeväkivaltatilanteesta mm. EU:lta, YK:sta ja Amnesty:lta. Vuonna 2015 voimaan astunut Euroopan Neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ei toteudu Suomessa.

Kaikki asiantuntijat ja lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden parissa työskentelevät sanovat samaa: väkivaltaiseen suhteeseen voi ajautua kuka tahansa. Korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva, feministi, onnellisen lapsuuden elänyt tai aikaisemmin väkivaltaisiin suhteisiin jääviä vähätellyt.” (YLE Uutiset 16.1.2019)

Väkivallan kokemiseen liittyy vahvasti häpeä, joka osaltaan estää hakemasta apua. Väkivaltakokemuksia, erityisesti henkisen väkivallan osalta, usein myös vähätellään ja uhreja vastuutetaan ja/tai syyllistetään. Väkivalta kuitenkin näkyy ja tuntuu elämän kaikilla osa-alueilla. Väkivallan piirissä työskentelevät ovat yhtä mieltä siitä, että väkivallan tunnistamiseen pitäisi kehittää parempia keinoja. Myös väkivallan ennaltaehkäisyyn olisi inhimillisten syiden lisäksi taloudellisestikin järkevää panostaa, sillä mm. naisiin kohdistuvasta väkivallasta arvioidaan syntyvän vuosittain miljardiluokan kustannukset. Henkisen väkivallan uhreja ovat naisten lisäksi niin miehet, lapset, nuoret kuin vanhuksetkin. Henkistä väkivaltaa voidaan kokea kaikissa sosiaalisissa ympäristöissä – Suomi on Euroopan tilastojen kärjessä myös työpaikkakiusaamisen yleisyydessä.

Väkivallan taustalla ovat vahingolliset käyttäytymismallit. Niihin voidaan vaikuttaa. Rakentava vuorovaikutus (RV) tähtää yhteyden rakentamiseen ihmisten välille. Tämä pohjautuu siihen, että RV-taitojen myötä kykenemme suhtautumaan itseemme ja toisiin myötätuntoisesti ja siten myös ennaltaehkäisemään omalta osaltamme väkivaltatilanteiden kehittymistä. Rakentavan vuorovaikutuksen tunne- ja vuorovaikutustaidot mahdollistavat myös tarkoituksenmukaisemman ja kunnioittavamman toiminnan väkivaltatilanteiden jälkeen.

RVMT-hankkeen nettisivuilla sekä Moniääninen-lehden teemanumerossa 4/2019 (Henkinen väkivalta) väkivalta-aihetta käsitellään eri näkökulmista:

 - kahden pitkäaikaista vakavaa henkistä väkivaltaa kohdanneen kokemuskertomuksista (Lotta Kulola: Matkani väkivallasta myötätuntoon ja Tytti-Marjukka Metsänhele: Rakastan),

- psykoterapeutti Veli-Matti Saarisen henkistä väkivaltaa käsitelleen luennon pohjalta (Ulla Varis: Näkökulmia henkiseen väkivaltaan) sekä

- hankkeen kouluttaja Anna Grantin kirjoituksesta Suremistyö apuna väkivallasta selviytymisessä, joka sisältää Rakentavan vuorovaikutuksen tarjoaman näkökulman väkivaltakokemuksesta eheytymiseksi.

On tärkeää, että henkiseen väkivaltaan liittyvä epätietoisuus ja stigmatisointi hälvenee. Asioihin voidaan vaikuttaa vain niiden esille nostamisella ja ongelmiin puuttumisella. Toivomme, että RVMT-hankkeen aihetta käsittelevät sisällöt osaltaan voivat toimia tietoisuuden lisäämisessä - ja tarvittaessa myös rohkaisevat avun piiriin hakeutumiseen.

 

Lähteet:

YLE Uutiset 16.1.2019, Keskisuomalainen 25.8.2018, Ihmisoikeusliitto 28.5.2018 ja 28.5.2015

 

Teksti ja kuva: Ulla Varis, Hankekoordinaattori (KTM)

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?