Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ilo hyvinvoinnin edistäjänä

Lisätty 15.01.2020

Mikä on mielestäsi tavoittelemisen arvoista elämässä? Onko se onnellisuus? Onnellisuus tuntuu monista niin suurelta asialta, että sitä on usein vaikea ymmärtää tai tavoittaa. Entäpä ilo, olisiko se helpommin koettavissa? Anne Morrow Lindbergh on sanonut: ”Kokeaksemme onnellisuutta, tarvitsemme turvaa, mutta ilo voi putkahtaa kuin kukka jopa epätoivon kalliosta”. Kenties ilo on kaikkien koettavissa, oli oma tämänhetkinen olotila tai elämäntilanne mikä tahansa. Mitä ilo sitten on ja kuinka voimme kokea enemmän iloa elämässämme?

Olisiko ilo pilke silmäkulmassa tai hymy huulilla, kun näkee, kokee tai lukee jotakin mukavaa tai huvittavaa? Olisiko ilo kykyä huomata auringon paiste, lehtien humina puissa, sateen rytmikäs ropina ikkunalautaa vasten, linnun laulu tai lapsen nauru? Olisiko se uskallusta tempautua mukaan johonkin keskusteluun tai toimintaan, vaikka emme tietäisi, mihin se johtaa? Kenties meidän on jokaisen löydettävä sekä ilon siemen meistä itsestämme että ne asiat, jotka tuovat meille iloa.

Ilon vastakohta ei ole suru vaan vakavuus. Itse asiassa suru on ilon ystävä. Ilo ja suru ovat kuin kolikon kaksi puolta. Rakentava vuorovaikutus opettaa, että jos luomme ympärillemme muureja pitääksemme surun loitolla, sama muuri estää meitä kokemasta iloa. Kokeaksemme iloa, meidän on siis opittava suremaan ja uskallettava surra esimerkiksi menetettyjä unelmia, läheisiä ihmisiä ja ihmissuhteita. Khalil Gibran ilmaisee asian kauniisti näin: ”Ilo ja suru ovat erottamattomia. Ne tulevat yhdessä ja kun toinen niistä on luonasi, muista, että toinen nukkuu sängyssäsi.”

Tämä juttu keskittyy kuitenkin iloon ja siihen, kuinka voimme kokea enemmän iloa elämässämme. Rakentava vuorovaikutus opastaa meitä harjoittamaan kiitollisuutta tapana lisätä iloa. Ehdotan, että tuot mieleesi ja mahdollisesti kirjoitat ylös joka ilta kolme asiaa, joista olet sinä päivänä kiitollinen. Tee tätä yhden kuukauden ajan ja tarkkaile, kuinka olotilasi muuttuu näiden viikkojen aikana. Saatat lisääntyneen ilon lisäksi kokea enemmän mielenrauhaa. Eräs ajattelija, Ralph Blum, on todennut: ”Kiitollisuuden tilassa eletyssä elämässä on tyyneyttä ja kiitollisuus on hiljaista iloa.” 

Kun olet kehittänyt taitoasi iloita hiljaa, itseksesi, kehotan sinua ilmaisemaan iloasi muille. Sanotaanhan, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Jos huomaat, että sinulle on helpompaa iloita muiden ilon aiheista kuin ilmaista omaa iloasi, siihen saattaa olla syynä suomalainen kulttuuri. Eino Leino kiteytti Suomessa perinteisesti vallalla olleen asenteen ilon jakamisesta kirjoittamassaan runossa ’Laulu onnesta’. Se alkaa: ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön” ja päättyy: ”ja hiljaa iloitkohon onnestaan”. Minä olen eri mieltä asiasta. Entä sinä?

Kyky iloita lisää koettua hyvinvointia. Mahdollisuus jakaa ilonaiheita muiden kanssa lisää sitä entisestään. Monille meistä yhteyden kokemukset muiden kanssa ovat elämämme suurimpia ilon hetkiä. Esimerkiksi, kun ystäväsi todella ymmärtää, mitä kerrot hänelle ja miksi asia on sinulle tärkeä, koet välillänne yhteyden, joka todennäköisesti herättää ilon tuntemuksia sinussa.  

Jos iloitsemme yhteydestä muihin ja yhdessä iloitseminen lisää ilon määrää, ehdotan, että kaveriporukat, vertaisryhmät, järjestöt ja mahdollisesti muutkin työorganisaatiot perustavat ilopiirejä. Ilopiirissä kaikki, jotka haluavat, kertovat muille yhden asian, jonka suhteen kokevat iloa sillä hetkellä. Ne voivat olla ihan pieniä asioita, kuten bussikuskin iloinen tervehdys matkalla tapaamiseen, syksyn lehtien väriloisto tai se kupillinen teetä, jonka joku juuri teki sinulle. Ilopiiri ei vie kauan, mutta sillä saattaa olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin. Henri Nouwen on sanonut: ”Ilo ei vain tapahdu meille. Meidän on valittava ilo nyt ja yhä uudestaan joka päivä.” Tekemällä päivittäisen kiitollisuusharjoituksen ja jakamalla ilonaiheita muiden kanssa valitset ilon.

Rakentavan vuorovaikutuksen kehittäjä, Marshall Rosenberg, on sanonut: ”Uskon, että ihmisten iloisin ja syvin motivaatio toimia kumpuaa halusta tukea itseä ja toinen toisiaan tyydyttämään erilaisia inhimillisiä tarpeita.” Ilo on yksi tärkeä inhimillinen tarve ja ihmisyhteys on toinen. Mikä sen motivoivampaa kuin toimia molempien edistämiseksi yhtä aikaa.

Iloitkaa ihmiset, iloitkaa - ihan pienistäkin asioista! Yksin ja yhdessä.


Teksti: Anna Grant, RMV asiantuntija ja kouluttaja (Ph.D.) 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?