Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Itsemyötätunnon merkityksestä

Lisätty 12.08.2020

Olemme eläneet viime kuukaudet poikkeusoloissa. Tuskinpa kukaan on säästynyt tämän vaikutuksilta, muodossa tai toisessa. Tarvitsemme kaikki selviytyäksemme sekä muita ihmisiä että omaa henkilökohtaista kannattelukykyä. Haasteellisina aikoina tämä korostuu entisestään. Muiden ihmisten tukea ei aina ole riittävästi saatavilla, kun sitä tarvitsisimme tai kaipaisimme. Meillä on kuitenkin mahdollisuus opetella, harjoittaa ja vahvistaa henkilökohtaista kannattelukykyämme itsemyötätunnon avulla. 



Itsemyötätunto kuuluu olennaisena osana Rakentavaan vuorovaikutukseen. Itsemyötätunto voidaan määritellä monin tavoin, mutta ennen kaikkea se merkitsee ystävällistä, hyväksyvää ja myötätuntoista suhtautumista omaan itseen. Se on sekä taito että asenne. Taitoa voi oppia ja asennetta muokata.

Mikäli kokemusta myötätuntoisesta suhtautumisesta omaa itseen ei ole ollut, tämä tuskin tapahtuukaan aivan yhtäkkiä. Muutokset vievät yleensä aikaa. Mutta sitä voi – ja kannattaa – alkaa opetella. Jos mahdollista, sitä kannattaa harjoitella yhdessä toisen ihmisen kanssa – esimerkiksi vuorotellen toista vain hiljaisesti ja läsnäolevasti kuuntelemalla.

Opetella voi silti hyvin yksinkin – pienesti ja pienin askelin. On tärkeää käyttää aikaa siihen, että oppii olemaan läsnä itselleen. On myös hyödyllistä tietoisesti etsiä ja löytää itsestään hyviä puolia – sellaisia, joita arvostaisi toisen ihmisen kohdalla. Ja on tärkeää opetella lohduttamaan itseään. Kauniit itselle osoitetut sanat ja lämmin sisäinen puhe rakentavat ja vahvistavat myötätuntoa itseä kohtaan ja vaikuttavat ihmiseen eheyttävästi. Pienikin myönteinen muutos omassa ajattelussa on merkittävää. Vähitellen tulee huomaamaan sen positiivisia vaikutuksia itsessään, väistämättä. On kuin alkaisi katsella itseään hieman uusin silmin – lempeydellä ja arvostuksella. Samalla muistaen myös sen, että ei vahvisteta sellaisia asioita tai ominaisuuksia, joista voisi olla haittaa itselle tai muille.

RVMT-hankkeen koulutuksessa mukana olevien henkilöiden omakohtaisia kokemuksia itsemyötätunnosta ja sen merkityksestä heidän elämälleen voit lukea täältä. Turkulainen Lotta Kulola pohtii kirjoituksessaan ”Itsemyötätunnon parantava voima” sitä, millainen merkitys itsemyötätuntoisella suhtautumisella on hänen elämälleen. Helsinkiläinen Tytti-Marjukka Metsänhele puolestaan kuvaa kirjoituksessaan ”Vierelläkulkija”, millaisten vaiheiden kautta hänen tiensä itsemyötätuntoiseen elämään on kulkenut.

Kun ihminen vaikeiden vaiheiden jälkeen löytää tien itsemyötätuntoiseen suhtautumiseen, pelot alkavat vähitellen vaimentua ja varjoihin alkaa pilkottaa valoa. Muutos voi olla mullistavaa ja jopa avata kokonaan uuden oven elämään.

Itsemyötätuntoa on käsitelty aiemmin nettisivujemme kirjoituksissa sekä Moniääninen-lehden RVMT-hankkeen sivuilla numeroissa 4/2018 ja 1/2019. Tulemme tuonnempana erikseen käsittelemään itsemyötätuntoa vielä käytännönläheisemmällä tasolla.


Teksti ja kuva: Ulla Varis, hankekoordinaattori (KTM)       


Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?