Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kieltäytymisen taito

Lisätty 15.01.2020

Pysähdy hetkeksi ja mieti viimeisen parin viikon tapahtumia: Huomaatko sanoneesi ’kyllä’ jonkun pyyntöön, vaikka olisit halunnut sanoa ’ei’? Moni meistä tekee näin, sillä uskomme, että toinen pettyy tai ei enää pidä meistä, jos sanomme ’ei’. Tai kenties ajattelemme, että on epäkohteliasta tai itsekästä sanoa ’ei’.

Toisten auttaminen ja tukeminen on tärkeä osa myötätuntoa ja lisää yhteyttä ihmisten välillä. On kuitenkin tervettä itsestään huolehtimista – siis itsemyötätuntoista – sanoa ’ei’ silloin, kun toisen pyynnön toteuttaminen ei tunnu hyvältä. Aina kun sanomme rohkeasti ’ei’ toisen pyyntöön, sanomme ’kyllä’ jollekin meille itsellemme tärkeälle asialle. Esimerkiksi: Yksi ystäväsi pyytää sinua auttamaan häntä uuteen asuntoon muutossa viikonloppuna, jonka olet jo varannut toisen ystävän kanssa mökillä oleiluun. Sanot ’kyllä’ esim. levolle ja virkistäytymiselle, mikäli vastaat ’ei’ pyyntöön auttaa muutossa. 

 

Voimme kieltäytyä usealla eri tavalla:

1. Sanomalla suoraan EI (ilman selityksiä)

”En valitettavasti voi auttaa sinua muutossa.”

2. Oman tarpeen esiintuova kieltäytyminen

”En voi auttaa muutossa, koska olen jo sopinut lähteväni toisen ystäväni kanssa siksi viikonlopuksi mökille virkistäytymään.”

3. Empaattinen kieltäytyminen eli pyytäjän tarpeen ymmärtäminen

 ”Arvaan, että kaipaat apua muutossa, sillä siinä on paljon hommaa. Ikävä kyllä en voi nyt auttaa sinua.” 

4. Molempien tarpeet huomioiva kieltäytyminen, johon voi sisältyä ehdotus uudesta strategiasta

”En valitettavasti voi auttaa sinua muutossa sinä viikonloppuna, sillä lähden ystäväni kanssa mökille virkistäytymään. Mutta olen kyllä valmis auttamaan sinua pakkaamaan tavaroita kahtena arki-iltana sillä viikolla. Olisiko siitä apua sinulle?”


Ei:n sanominen millä tahansa ylläolevalla tavalla vaatii rohkeutta. Kieltäytyminen on kuitenkin taito, jota voi harjoitella, ja rohkeus kasvaa harjoituksen myötä. Kun joku seuraavan kerran pyytää sinulta jotakin, joka ei kehossasi tai mielessäsi tunnu hyvältä, ehdotan, että pyydät hieman miettimisaikaa. Pyytämäsi miettimisaika voi olla 15 minuuttia tai vaikka kokonainen päivä.

Ota tuolloin aikaa itsellesi ja tunnustele, mitä pyyntö sinussa herättää. Antaisiko ’kyllä’-vastauksen antaminen sinulle jotakin, jota pidät tärkeänä? Jos ei, niin suosittelen, että valitset ylläolevista vaihtoehdoista tavan, jolla tulet sanomaan ’ei’ ja harjoittelet sitä mielikuvien avulla tai ääneen peilin edessä ennen kuin sanot sen kyseiselle henkilölle.  

 

Muista, että:

  • Kun sanot ’ei’ jollekin vähemmän tärkeälle asialle, sanot ’kyllä’ jollekin sinulle sillä hetkellä tärkeämmälle asialle tai tarpeelle.

  • Et vahingoita toista ihmistä sanomalla hänen pyyntöönsä ’ei’. Hän saattaa pettyä, turhautua tai jopa suuttuakin, mutta ei vahingoittua henkisesti. (Poikkeuksena ovat luonnollisesti tilanteet, joissa joku tarvitsee välitöntä apua perusturvallisuutensa toteutumiseksi.)

  • Vaikka kieltäydyt toisen henkilön pyynnöstä, voit ylläpitää yhteyttä häneen ihmisenä ilmaisemalla, että ymmärrät mikä hänelle on tärkeää.

  • Omista tarpeista huolehtiminen on tärkeä osa hyvinvointiamme. Jos sinulla ja toisella henkilöllä on erilaiset tarpeet jossakin tilanteessa, ettekä pääse yhteisymmärrykseen strategiasta, joka toimii molemmille, omista tarpeistasi huolehtiminen on tervettä itsekkyyttä.

 

Lopuksi:

Kaikkien hyvinvoinnilla on väliä. Voimme omalla toiminnallamme aidosti lisätä kanssaihmistemme hyvinvointia sekä ylläpitää keskinäistä yhteyttä. Toinen toistemme tukeminen tarpeittemme tyydyttämisessä on keskeinen osa ihmisyyttä.


Teksti: Anna Grant, RMV asiantuntija ja kouluttaja (Ph.D.)

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?