Kuinka yleistä äänien kuuleminen on?
Karkeasti voidaan sanoa, että noin 10 % ihmisistä on kuullut elämässään satunnaisesti ääniä ja säännöllisesti niitä kuulee noin 2-4%. Suurimmalla osalla ihmisistä on kuitenkin jonkinlaisia äänien kuulemiseksi luettavia kokemuksia (esim. musiikkia kuunnellessa kuulostaa sitä, että puhelin alkaa soida tai unen ja valveen rajamailla kuulee jotakin). Intervoicen sivuille on koottu englanninkielistä tutkimustietoa äänien kuulemisen yleisyydestä.
Kannattaako äänien kuulemisesta kertoa läheisilleen tai tuttavilleen?
Ihmisillä on usein ennakkoluuloja ja kummallisia käsityksiä äänien kuulemisesta. Siksi kertoessasi kokemuksestasi, toinen ihminen voi pelästyä tai reagoida tavalla, jota et välttämättä olisi toivonut.
Toisaalta, jos toinen ihminen on valmis aidosti kuuntelemaan sinua ja sitä, mitä kokemus sinulle merkitsee, tällaisen asian jakaminen todennäköisesti vahvistaa välillänne olevaa luottamusta ja yhteyttä.
Jos puhuminen läheisille tuntuu hankalalta, kannattaa ensin jakaa kokemuksiaan toisten ääniä kuulevien ihmisten kanssa esimerkiksi vertaistukiryhmässä.
Onko tinnitus äänien kuulemista?
Tinnitus on oman kuuloradaston sähköistä kohinaa, joka tulee aivojen tietoisuuteen (Suomen Tinnitusyhdistys ry). Äänien kuuleminen puolestaan liittyy aivojen välittäjäaineisiin. Hoito- ja hallintakeinot eroavat myös toisistaan. Tällä sivustolla ja Suomen Moniääniset ry:n materiaaleissa tinnitusta ei lueta mukaan äänien kuulemisen ilmiöön.
Mitä äänimyönteisyys tarkoittaa?
Äänimyönteisyys kuvaa ääniä kuulevien liikkeen ja Moniäänisten lähestymistapaa äänien kuulemisen ilmiöön. Se tarkoittaa sitä, että äänistä ei yritetä vain päästä eroon. Sen sijaan korostetaan äänien merkitystä ja niiden hyväksymistä osaksi omaa itseä. Tärkeää on myös ääniä kuulevan oma aktiivinen rooli vaikeiden äänien kanssa selviytymisessä.
Kuulevatko kuurot ääniä?
Kyllä. Joanna Atkinsonin tutkimusten mukaan myös monet syntymäkuuroista, jotka eivät koskaan ole kuulleet tavallisia ääniä, kuulevat mielen sisäsisiä ääniä. Heidän kokemuksensa ei kuitenkaan tule äänen muodossa, vaan näkyinä, joissa joku viittoo tai liikuttaa huuliaan.
Läheiseni ei ymmärrä, että äänet kuuluvat vain hänen mielessään. / Läheiseni äänien kuulemiseen liittyy harhaluuloja. Mitä voin tehdä?
Jos ääniä kuuleva ei ole valmis kyseenalaistamaan omia uskomuksiaan, ei kannata väitellä hänen kansaan siitä, onko hänen todellisuutensa oikea vai ei. Jos keskityt vakuuttamaan ääniä kuulevalle esimerkiksi, että äänet eivät ole lähtöisin naapurista, vaan hänen mielestään, voit menettää yhteyden häneen. Sinun ei tarvitse ottaa kantaa siihen, ovatko ääniä kuulevan uskomukset tosia. Sinun ei tarvitse myöskään valehdella, että sinäkin esimerkiksi kuulet äänien kuuluvan naapurista.
Mitä sitten voin sanoa?
Sen sijaan, että neuvoisit tai kertoisit mielipiteitäsi, keskity kuuntelemiseen. On tärkeää, että ääniä kuuleva saa kertoa hänelle tärkeistä asioista, vaikka ne liittyisivätkin hänen kummalliselta vaikuttavaan uskomusmaailmaansa. Asioiden takana ovat kuitenkin hänen omat, aidot tunteensa ja tarpeensa.
Tukeminen ja auttaminen eivät aina tarkoita toisen ongelmien ratkaisemista. Usein tärkeämpää on läsnäolo ja se, että ilmaisee toiselle halunsa olla hänen tukenaan, vaikka hahmottaisikin todellisuutta erilailla kuin hän.
Usein käy niin, että vahvat, rajoittavat uskomukset lieventyvät itsestään, kun ihminen saa elämäänsä mielekästä sisältöä, kuten sosiaalisia kontakteja.
